Aisteista näköaistimme on yliarvostettu. Kuulo saa uuden merkityksen aina keväällä muuttolintujen tultua. Vielä harvemmin muistamme keskittyä hajuihin tai makuihin. Monesti syömme vain koska tekee mieli syödä, hyvin usein makeaa tai suolaista tai rasvaa tirsuvaa. Erilaisten makujen vivahteet jäävät kokonaan meiltä huomioimatta.
Tunsin kauan sitten sokean naisen, joka tiesi meitä näkeviä tarkemmin mitä ympäristössä tapahtui. Hän myös huomioi tarkasti kanssaihmisiään kuulon avulla. Hyvin usein hän hämmästytti meidät näkevät tarkkavaistoisuudellaan. Vai pitäisikö sanoa tarkka-aistisuudellaan...
Kuunteleminen on hyvä taito. Eikä ainoastaan erämaissa kulkiessaan. Erityisen tärkeää se on kanssa käymisessä. Mikäli keskittyy vain päänsä kohinoihin ja vuoropuheluun lipsahtaa paljon tärkeää ohi kuulomme. Toisen rinnalla kulkeminen vaatii tarkkaa huomioimista, keskittymistä kuuntelemiseen, jotta kuulisi.
Kesä herättää viettejämme ja hivelee aistejamme. Kunpa osaisimme yhtä herkästi kuunnella ympäri vuoden muita ihmisiä kuin kesämielellämme kesäheilaa hakiessamme. Sekä osaisimme kiinnittää huomiomme vivahteisiin, jotka kaikilla aisteilla rikastuttavat maailmankuvaamme.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti